Vehkataipaleen Kylä
Vehkataipale sijaitsee Etelä- Karjalassa Saimaan rannalla, Taipalsaaren itäosassa, 14 km:n päässä kirkonkylästä. Lähimmät palvelut löytyvät Lappeenrannan Lauritsalasta (matkaa 11 km). Suurin osa asukkaista käy työssä Lappeenrannassa, jonne on matkaa 16 km.
Vuonna 2019 Etelä-Karjalan kylät ry valitsi Vehkataipaleen vuoden eteläkarjalaiseksi kyläksi. Palkitsemisperusteissa 500 ympärivuotisen asukkaan Vehkataipaletta kuvataan yhteen hiileen puhaltavaksi ja hengittäväksi kyläksi.
Vehkataipaleen synty ajoittuu jääkaudelle yli 10 000 vuotta sitten. Jään reuna vetäytyi ja mm. Salpausselkä syntyi ja josta täällä on näkyvillä hieno Päihänniemi. Vedenpinta oli Saimaassa yli 5 metriä nykyistä ylempänä. Nykyiseen korkeuteen se asettui, kun Vuoksen uoma puhkesi noin 4-5000 vuotta sitten.
Asutusta näillä seudun on ollut jo kivikaudella. Siitä on jäänteitä mm. Ketvele Kattelussaaressa ja erilaiset kiviröykkiöt, joista näkyvin lienee Virranniemen kymmenet kivikasat, Lapin raunioksi tai kaskikiviksi arvellut.
Vehkataipale ei ole kylä, vaan maakannas, joka eroittaa Pien-Saimaan Suur-Saimaasta. sen sijainti on tuossa nykyisen kanavan kohdalla.
Vehkataipale koostuu yhdeksästä kylästä. Kylien keskuksessa sijaitsee 1914 valmistunut koulu ja 1936 valmistunut kanava ja pumppulaitos. Kyläkeskuksessa sijaitsivat aikaisemmin myös kauppa ja posti.
Toijantien varressa Nieminen, Märkälä ja Viskarila. Kyläkeskuksen vaiheilla Kirvesniemi. Kattelussaarentien suunnassa Kuikkala ja Kattelussaari. Paarmalantien varressa Paarmala ja kaupungin suunnassa Ampujala. Koulua Vehkataipaleella ovat käyneet myös Sudensalmen, Vehkasalon ja Pakkalan(Saikon)kylän lapset. Nykyisin koululaiset tulevat myös alueelta Rehula – Saikkola.
Tulossa pian!
Tulossa pian!
Kulkuyhteydet olivat ennen toisenlaisia. Kulkuväylinä olivat järvet ja jäätiet. Maanteitä ei ollut kaupunkiin, eikä kuntakeskukseenkaan. Lossi ja tie Toijansalmelle ja silta Kopinsalmeen valmistuivat 1940-luvun alkupuolella. Tie kaupunkiin ja lossi Pappilansalmeen tuli vuonna 1955, ja Luukkaansalmeen silta vuonna 1989. Toijansalmen silta valmistui 2004. Kattelussaareen lossi 1962, joka korvattiin sillalla 1980.
On täällä yritystoimintaakin ollut. Soukkiossa oli tiilitehdas, jossa tehtiin mm Lappeenrannan varuskunnan miljoonat tiilet, Mikko Kilpiän telakka Paarmalan Rautiolla, kalastajia Kattelussaaressa, Lehdon Veneveistämö, Niemen höyläämö, jokunen taksi ja muutama paja. Traktoreita ilmestyi kylän taloihin 1950-luvulla lähes 25 kappaletta ja maidonlähettäjiä oli kolmisenkymmentä. Enää ei ole lehmiä, mutta hevosia jokunen kylläkin. Muutamat koneyrittäjät nykyisin hoitavat myös peltoviljelyt.
Kylähistoriaa parhaimmillaan on tarina Kirvesniemen (Yxnäs) kartanosta, jonka kartanorakennus sijaitsi 1500-luvulta lähtien Kirvesniemen Alatalon paikkeilla. Sen historiasta löytyy lisää vuonna 2023 ilmestyneestä Jukka Niemen kirjoittamasta Taipalsaaren Kirvesniemi kirjasta (josta tilaustiedot alla).
Lisää tämän historiatiivistelmän asioita löytyy mm kirjoista:
Lappeen Kihlakunnan Historia (1985), Taipalsaari, pitäjä Saimaan sylissä (1987), Taipalsaaren historia (2020), Taipalsaaren Vanhat Koneet (2008), Kirvesniemen Kylähistoriaa Kuominamäeltä katsottuna (2022).
Niemi, Jukka (2023). Taipalsaaren Kirvesniemi. Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: kirvesniemikirja@gmail.com Hinta 20€ ensimmäiseltä kappaleelta, 18 € toiselta ja 16 € kolmannelta tai useammalta. Tutustumiskappale löytyy metsästysmajalta!
Niemi, Jukka (2022). Kirvesniemen kylähistoriaa Kuominamäeltä katsottuna. Loppuunmyyty – saatavilla Lappeenrannan ja Taipalsaaren kirjastoista.